Sodat

Rappasodat

Rappasodilla tarkoitetaan Kainuussa Ruotsin ja Venäjän vuosina 1570-1595 käymää 25-vuotista sotaa, jonka juurisyynä oli kahden suuren valtakunnan rajakiistat, sillä Pähkinäsaaren rauhan raja ei enää vastannut todellisia asutussuhteita, sillä savolaiset talonpojat olivat Kustaa Vaasan aloitteesta aloittaneet muuttoliikkeen kohti Kainuun erämaita. 

Sodassa oli rajariitojen lisäksi myös uskonnollisia piirteitä katolilaisuudesta protestanttisuuteen siirtyvän Ruotsin sekä ortodoksisen Venäjän välillä. Kainuu vallattiin rauhallisen asutustoiminnan avulla, mutta vasta sodan päättyminen sai myös Venäjän hyväksymaan Kainuun kuuluvan Ruotsille. 

Rappasodat koituivat tuhoisiksi Paltamossa. Venäläiset polttivat sodan loppuvaiheessa asuntoja ja vuonna 1580 Kiehimänsuussa ei ollut yhtään taloa enää pystyssä. Maille toki haluttiin jäädä, sillä venäläisten lähtiessä asukkaat palasivat piilopirteistään rakentamaan uusia taloja. Täyssinän rauhan jälkeen Paltamo asutettiin lopulta vakituisesti uudestaan.

Ruotulaitos

Ruotulaitos oli Ruotsin kuningaskunnan sotavoimien ydin 1600-luvulta 1800-luvulle. Sen tarkoituksena oli luoda vakituinen armeija valtakunnan alueelle. Ruotu muodostui muutamasta taloudesta, joiden velvollisuutena oli valita keskuudestaan yksi ruotusotamies, joka sai viljeltäväkseen sotilastorpan. Kruunu huolehti vaatetuksesta ja aseistuksesta, mutta ruodun tehtävänä oli hoitaa sotamiesten muonitus sekä kyyditys. 

Kainuuseen ruotujakolaitosta yritettiin saada muun valtakunnan tapaan 1680-luvulla, mutta ruotulaitosta ei vielä Kainuuseen saatu, vaan alueellisesta puolustuksesta sovittiin Kajaanin läänin sotilassopimuksella vuonna 1681. 

Ruotujakoa yritettiin ulottaa Kajaanin lääniin useita kertoja isonvihan (1713 – 1721) päätyttyä, mutta vastustus sille oli suurta, sillä aiempi väenottoihin perustunut malli koettiin toimivaksi. 

Ruotusotilaat saivat ruotsinkieliset sotilasnimet, koska palveluskielenä toimi ruotsi. Paltamon komppaniaan kuului 1790-luvulla 91 ruotua, joista Uuralta viisi. Kiehimänjoen varrella sotilastorppia oli kolme. Leijon eli Leijo, Stålt eli Toltti sekä Iikoskenniemellä sijaitseva Ring.

Ruotusotilaan sotilasnimi periytyi ruotutalon seuraavalle asukkaalle eivätkä ruotusotilaat olleet siis välttämättä sukua toisilleen.

Vuoden 1918 sota

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen Punainen Kaarti eli punaiset. Saksan keisarikunnan armeija tuki valkoisia valtaamalla Helsingin, Lahden ja muita eteläsuomalaisia kaupunkeja. Neuvosto-Venäjä tuki punaisia lahjoittamalla heille aseita.

Talvi-, jatko- ja Lapin sota