Kulkeminen ja palvelut

Vesiliikenne

Vesiliikenne on ollut tärkeää paltamolaisille, sillä Oulujärven rannoilla kauppa kävi. Kiehimänjoki oli tärkeä kulkuväylä varsinkin tervakaupan aikoihin kun jokea pitkin Hyrynsalmelta ja Ristijärveltä piti saada tervatynnyrit laskettua Oulujärveen ja myöhemmin Joenniemen tervahoviin.

Koskia alettiin perkaamaan 1830-luvulla, muutta laajemmalti niitä ruvettiin toteuttamaan Leppikoskella vasta muutamaa vuosikymmentä myöhemmin, sillä paikalliset talonpojat kokivat, että Leppikosken perkaamisesta ei ollut heille minkäänlaista hyötyä.

Kiehimänjoen pahimpiin virtapaikkoihin tarvittiin koskenlaskijoita, joille maksettiin siitä, että he vievät veneet alas. Taksan suuruus oli kunnan määräämä, mutta jotkut laskumiehet kiersivät määräyksiä tarjoamalla koskenlaskua halvemmalla.

 Höyrylaivat saapuivat Kiehimänsuuhun 1870-luvulla. Ensimmäiset höyryalukset olivat nimeltään Ämmä ja Yrjö ja niiden omistajana toimi Kauppahuone J. W. Snellman.

Kajaanilainen räätäli Matti Heikki Haapalainen perusti Oulujärven Laiva-Osakeyhtiön ja tilasi Varkaudesta Wahlin konepajalta sisävesialuksen, joka sai nimekseen Koitto. Osakeyhtiö sai luvan rakentaa laivalaiturin ja makasiinin Kiehimänjoen lossipaikan tuntumaan vuonna 1909. Laivaliikenne Koitto- ja Salo-aluksilla jatkui vuoteen 1938 saakka, jolloin linja-autoliikenne ja Oulun ja Kajaanin välinen rautatieliikenne tekivät sisävesiliikenteen tarpeettomaksi.  (Paltamo. Kainuun emäpitäjä. Saarijärvi 2013)

Lossit

Ennen lossien tuloa Saunasalmelle, ylitystä helpotettiin ponttoonilautoilla. Lautan käyttäjät hoitivat itse ponttoonin ohjaamisen airoilla. Ensimmäinen puulossi tuli käyttöön ennen sotia. Puulossi olivat vanhanaikainen kapulalossi, eikä siinä ollut moottoria, vaan matkustajat vetivät lossin rannalta toiselle kapulalla kiskoen. 

Toinen lossi otettiin käyttöön vuoden 1955 paikkeilla ja sekin oli alkuun kapulalossi, mutta myöhemmin puiseen lossiin asennettiin perämoottoreita työtä helpottamaan. 

Kolmas lossi otettiin käyttöön vuonna 1969. Se oli nykyaikainen rautalossi, jossa oli kiinteä ohjaamo. Lossi palveli Saunasalmessa loppuvuoteen 1985 saakka, kunnes se lopetettiin liikenteen vähyyden vuoksi ja korvattiin kiertotiellä.

Jäätiet

Sillat

Oulun ja Joensuun välisen rautatien rakentamisen yhteydessä vuosina 1929–1930 Kiehimänjoen yli tehtiin 84 metrin pituinen ristikkosilta penkereineen. Vaalan-Kajaanin maantie siirtyi Kiehimän rautatiesillan kautta kulkevaksi. Valmistuttuaan silta toimi myös maantiesiltana ja korvasi lossiliikenteen.

Lapin sodan alkaessa saksalaiset tuhosivat Kiehimänjoen sillan syksyllä 1944. Etelä-Suomesta tuotiin tilapäinen silta helpottamaan paltamolaisten joen ylitystä. Kyseinen silta siirrettiin Pyhäjoen Tynkilänkoskelle kun uusi silta valmistui keväällä 1953 valmistunut silta oli myös rautatiesilta, jota autoilijat saattoivat käyttää joen ylitykseen silloin, kun junaa ei ollut tulossa. Sillan toisessa päässä oli vartiokoju, josta laskettiin puomit autoilijoiden eteen junan saapuessa. Siltavartijat vahtivat liikennettä kolmessa vuorossa. Tieliikenteen kasvaessa 1960-luvulla yhdistelmäsilta ei ollut enää turvallinen eikä vastannut ajan tarpeita.

Uuden erillisen teräspalkkisillan rakentaminen alkoi elokuussa 1968. Maantiesillan pituus on 78 metriä ja korkeus veden pinnasta 21 metriä. Kiehimänjoen ylittävä silta avattiin liikenteelle 4.1.1969. Vanha maantie-rautatiesilta on nykyisin junien käytössä. ( Paltamo. Kainuun emäpitäjä. Saarijärvi 2013.)

Vienankauppa