Kiehimänjoen tarina

Vuorovaikutteinen sivusto johon kuka tahansa voi vaikuttaa.

Tervetuloa mukaan!

Kiehimänjoki

Kiehimänjoki on lyhyt mutta vuolas joki Paltamon kunnan alueella Kainuussa, Kajaanin pohjoispuolella.

Joki alkaa Ristijärven ja Paltamon kuntien alueella sijaitsevasta Iijärvestä ja päättyy noin 16 kilometriä etelämpänä Oulujärveen. Virtaamaltaan se on Suomen 13. suurin joki ja syvimmiltä kohdiltaan noin 20 metriä syvä. Kiehimänjoen kokonaispudotus on 11,5 metriä, mikä sijoittuu suurimmaksi osaksi Leppikosken voimalapatoon.

Kiehimänjokea käytetään uittoväylänä, ja joessa sijaitseva Uurajärvi on merkittävä virkistyskalastuspaikka. Joen rannalla sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita asuinympäristöjä ja muinaismuistokohteita. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö suunnitteli paperitehdasta Kiehimänjoen varrelle 1910-luvulla

Esihistoria

8 500 vuotta asutusta muuttuvan joen varrella.

Kivikauden ihminen matkusti mannerjään sulamisen perässä nykyisen Kiehimänjoen alueelle riistan ja kalan vuoksi etelästä ja idästä. Pienet pyyntiyhteisöt kasvoivat vähitellen isommiksi ja esikeraamisen ajan esinelöytöjä sekä mahdollisia asuinpaikkoja on löytynyt useita.

Geologia

Muinaisesta Ancylusjärvestä syntyi nykyinen Kiehimänjoki.

Asuinpaikat

Metsästys ja kalastus toivat Kiehimänjoelle vakituista, joskaan ei pysyvää asutusta.

Saamelaiset

Pohjoisen alkuperäisasukkaat olivat viimeisiä esihistoriallisen ajan paltamolaisia.

Liminkalaiset

Historiallinen emäpitäjä koki koko Oulujärven nautinta-alueekseen.

Elinkeinot

Kaskiviljelystä tervanpolttoon

Savolaiset uudisasukkaat perustivat ensimmäiset uudistilat 1500-luvun alkuvaiheessa. Kruunu vaati paljon veroja, mutta maanviljelys, puusavotat, tervanpoltto sekä myöhemmin muu puunjalostusteollisuus saivat jalansijaa.

Maatalous

300 vuoden ajan kaskiviljelys oli yleisin tapa viljellä, kunnes isojako lopetti käytössä olleen sarkajaon ja ensimmäiset tilat muodostuivat.

Kalastus

Kala on hyvä ravinnon lähde, mutta muinoin sillä maksettiin myös veroja.

Tervanpoltto

Tervan puuta suojaavat ominaisuudet on tiedetty iät ja ajat, mutta kunnolliseksi elinkeinoksi se nousi vasta Napoleonin sotien aikaan.

Helmestys

Kiehimänjoesta pyydetyt helmet päätyivät maailmalle.

Savotat

Puusavotat olivat raskaita, mutta hyvin työllistäviä hankkeita aina 1960-luvulle saakka, kunnes metsäkoneet syrjäyttivät savottamiehet.

Ravustus

Ennen voimalaitoksen rakentamista ravut viihtyivät Leppikoskella hyvin, mutta niiden päälle ei ymmärretty.

Uitto ja muu puunjalostus

Tervakaupan tyrehdyttyä puuteollisuus nosti päätään ja Leppikoskea pidettiin otollisena paikkana jopa paperitehtaalle.

Metsästys

Kulkeminen ja palvelut

Vesiliikenne

Höyrylaivaliikenne saapui Kiehimään 1800-luvun lopussa.

Vienankauppa

Kauppaa käytiin myös rajan takana kalevalaisissa maisemissa.

Lossit

Saunasalmen ja Kiehimän lossit kuljettivat ihmisiä ja tavaraa vastarannalle.

Jäätiet

Talvisin joen yli pääsi jääteitä pitkin.

Sillat

Silloista muodostui koko Paltamon tunnetuin maamerkki.

Sodat

Rappasodat

Pitkän vihan hävitykset näkyivät myös Kiehimässä.

Ruotulaitos

Ruotsin valtakunta perusti vakituisen armeijan paikallisesta vastustuksesta huolimatta.

Vuoden 1918 sota

Raaka sisällissota piirsi jakolinjoja myös Kiehimänjoen varrelle.

Talvi-, jatko- ja Lapin sota

Toisen maailmansodan pohjoinen näyttämö jätti jälkensä.

Kulttuuri

Tarinat

Kuva-, sana- ja säveltaide

Nimistö

Tapahtumat

Urheilu

Asutus ja mökit

Kosket

Iikoski

Emäjoki muuttuu Kiehimänjoeksi Iijärven jälkeen. Kiehimänjoen kolmesta koskesta Iikoski oli ensimmäinen. Se lähti Iijärvestä ja oli noin 300 metriä pitkä. Koski oli ennen joen ruoppausta (1962 – 1963) tunnettu hyvästä harjuskannastaan.

Uurankoski

Iikosken jälkeen Karjoniva-nimisen suvannon jälkeen alkoi 800 metriä pitkä Uurankoski, joka päättyi juuri ennen Uuranjärveä. Koskessa oli kaksi lyhyen suvannon erottamaa osaa.

Leppikoski

Leppikoski oli noin 1,5 kilometriä pitkä loivan u:n muotoinen koski. Perimätiedon mukaan koski on syntynyt joen muutettua uomaansa ylettömän runsaan virtauksen vuoksi.

VIDEOT

Tervetuloa tekemään kiehimä.fi-sivustoa!

Kiehimä.fi-sivusto on kulttuuriperinteen sivusto, johon kuka tahansa voi tallentaa Kiehimänjokeen liittyvää kulttuuriperintöä. Sivustolle voi kirjoittaa muistoja tai muistelmia, kertoa tietoa, ladata kuvaa tai ääntä tai linkittää videoita, jotka liittyvät Kiehimänjokeen tai elämään sen rannoilla. Materiaalia (tekstiä, kuvia, ääntä tai videoita) voi lähettää osoitteeseen kaleva.kovalainen(at)gmail.com tai kysyä Kalevalta s-postitse kirjoitusoikeutta sivustolle. Tervetuloa mukaan!