Kiehimänjoki
Kiehimänjoki on lyhyt mutta vuolas joki Paltamon kunnan alueella Kainuussa, Kajaanin pohjoispuolella.
Joki alkaa Ristijärven ja Paltamon kuntien alueella sijaitsevasta Iijärvestä ja päättyy noin 16 kilometriä etelämpänä Oulujärveen. Virtaamaltaan se on Suomen 13. suurin joki ja syvimmiltä kohdiltaan noin 20 metriä syvä. Kiehimänjoen kokonaispudotus on 11,5 metriä, mikä sijoittuu suurimmaksi osaksi Leppikosken voimalapatoon.
Kiehimänjokea käytetään uittoväylänä, ja joessa sijaitseva Uurajärvi on merkittävä virkistyskalastuspaikka. Joen rannalla sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita asuinympäristöjä ja muinaismuistokohteita. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö suunnitteli paperitehdasta Kiehimänjoen varrelle 1910-luvulla
Esihistoria
8 500 vuotta asutusta muuttuvan joen varrella.
Kivikauden ihminen matkusti mannerjään sulamisen perässä nykyisen Kiehimänjoen alueelle riistan ja kalan vuoksi etelästä ja idästä. Pienet pyyntiyhteisöt kasvoivat vähitellen isommiksi ja esikeraamisen ajan esinelöytöjä sekä mahdollisia asuinpaikkoja on löytynyt useita.
Geologia
Muinaisesta Ancylusjärvestä syntyi nykyinen Kiehimänjoki.
Asuinpaikat
Metsästys ja kalastus toivat Kiehimänjoelle vakituista, joskaan ei pysyvää asutusta.
Saamelaiset
Pohjoisen alkuperäisasukkaat olivat viimeisiä esihistoriallisen ajan paltamolaisia.
Liminkalaiset
Historiallinen emäpitäjä koki koko Oulujärven nautinta-alueekseen.
Elinkeinot
Kaskiviljelystä tervanpolttoon
Savolaiset uudisasukkaat perustivat ensimmäiset uudistilat 1500-luvun alkuvaiheessa. Kruunu vaati paljon veroja, mutta maanviljelys, puusavotat, tervanpoltto sekä myöhemmin muu puunjalostusteollisuus saivat jalansijaa.
Maatalous
300 vuoden ajan kaskiviljelys oli yleisin tapa viljellä, kunnes isojako lopetti käytössä olleen sarkajaon ja ensimmäiset tilat muodostuivat.
Kalastus
Kala on hyvä ravinnon lähde, mutta muinoin sillä maksettiin myös veroja.
Tervanpoltto
Tervan puuta suojaavat ominaisuudet on tiedetty iät ja ajat, mutta kunnolliseksi elinkeinoksi se nousi vasta Napoleonin sotien aikaan.
Helmestys
Kiehimänjoesta pyydetyt helmet päätyivät maailmalle.
Savotat
Puusavotat olivat raskaita, mutta hyvin työllistäviä hankkeita aina 1960-luvulle saakka, kunnes metsäkoneet syrjäyttivät savottamiehet.
Ravustus
Ennen voimalaitoksen rakentamista ravut viihtyivät Leppikoskella hyvin, mutta niiden päälle ei ymmärretty.
Uitto ja muu puunjalostus
Tervakaupan tyrehdyttyä puuteollisuus nosti päätään ja Leppikoskea pidettiin otollisena paikkana jopa paperitehtaalle.
Metsästys
Kulkeminen ja palvelut
Vesiliikenne
Vienankauppa
Lossit
Jäätiet
Sillat
Sodat
Rappasodat
Ruotulaitos
Vuoden 1918 sota
Talvi-, jatko- ja Lapin sota
Kulttuuri
Tarinat
Kuva-, sana- ja säveltaide
Nimistö
Tapahtumat
Urheilu
Asutus ja mökit
Kosket
Iikoski
Emäjoki muuttuu Kiehimänjoeksi Iijärven jälkeen. Kiehimänjoen kolmesta koskesta Iikoski oli ensimmäinen. Se lähti Iijärvestä ja oli noin 300 metriä pitkä. Koski oli ennen joen ruoppausta (1962 – 1963) tunnettu hyvästä harjuskannastaan.
Uurankoski
Iikosken jälkeen Karjoniva-nimisen suvannon jälkeen alkoi 800 metriä pitkä Uurankoski, joka päättyi juuri ennen Uuranjärveä. Koskessa oli kaksi lyhyen suvannon erottamaa osaa.
Leppikoski
Leppikoski oli noin 1,5 kilometriä pitkä loivan u:n muotoinen koski. Perimätiedon mukaan koski on syntynyt joen muutettua uomaansa ylettömän runsaan virtauksen vuoksi.
VIDEOT
Tervetuloa tekemään kiehimä.fi-sivustoa!
Kiehimä.fi-sivusto on kulttuuriperinteen sivusto, johon kuka tahansa voi tallentaa Kiehimänjokeen liittyvää kulttuuriperintöä. Sivustolle voi kirjoittaa muistoja tai muistelmia, kertoa tietoa, ladata kuvaa tai ääntä tai linkittää videoita, jotka liittyvät Kiehimänjokeen tai elämään sen rannoilla. Materiaalia (tekstiä, kuvia, ääntä tai videoita) voi lähettää osoitteeseen kaleva.kovalainen(at)gmail.com tai kysyä Kalevalta s-postitse kirjoitusoikeutta sivustolle. Tervetuloa mukaan!
