Kosket

Iikoski

Emäjoki muuttuu Kiehimänjoeksi Iijärven jälkeen. Kiehimänjoen kolmesta koskesta Iikoski oli ensimmäinen. Se lähti Iijärvestä ja oli noin 300 metriä pitkä. Koski oli ennen joen ruoppausta (1962 – 1963) tunnettu hyvästä harjuskannastaan.

Uurankoski

Iikosken jälkeen Karjoniva-nimisen suvannon jälkeen alkoi 800 metriä pitkä Uurankoski, joka päättyi juuri ennen Uuranjärveä. Koskessa oli kaksi lyhyen suvannon erottamaa osaa. Kosken loppuvaiheilla joki oli matala, ja pohjan kivet näkyivät Koskelan talon kohdalla.

Leppikoski

Leppikoski oli noin 1,5 kilometriä pitkä loivan u:n muotoinen koski. Perimätiedon mukaan koski on syntynyt joen muutettua uomaansa ylettömän runsaan virtauksen vuoksi.

Iikoski

Emäjoki muuttuu Kiehimänjoeksi Iijärven jälkeen. Kiehimänjoen kolmesta koskesta Iikoski oli ensimmäinen. Se lähti Iijärvestä ja oli noin 300 metriä pitkä. Koski oli ennen joen ruoppausta (1962 – 1963) tunnettu hyvästä harjuskannastaan.

Harjuksia tultiin pyytämään kaukaakin. Useimmat kalastivat perhoilla. Näin teki muiden muassa tunnettu paltamolaissyntyinen ilmatieteen professori Jaakko Keränen (1883 – 1979), joka kävi koskella joka kesä.

Keskellä koskea oli metsikköinen saari, jota kalamiehet pitivät tauko- ja nuotiopaikkanaan. Se oli myös nuorison souturetkien kohde. Ruoppauksen yhteydessä puut kaadettiin ja saareen kasattiin paljon ruoppausmassoja.Ruoppaussoran alle jäivät myös kivistä ja hirsistä rakennetut möljät, joita pitkin kuljettiin jalan ja vedettiin veneitä koskea ylös.

Uurankoski

Iikosken jälkeen Karjoniva-nimisen suvannon jälkeen alkoi 800 metriä pitkä Uurankoski, joka päättyi juuri ennen Uuranjärveä. Koskessa oli kaksi lyhyen suvannon erottamaa osaa. Kosken loppuvaiheilla joki oli matala, ja pohjan kivet näkyivät Koskelan talon kohdalla.

Vähän veden aikaan nuoret hurjapäät juoksivat joskus kiviä pitkin joen yli. Vähän alempana Autioniemen kohdalla vettä oli jo kuusi metriä ja itäpuolella Harjun rannassa 25 metriä. Syvyysvaihtelu aiheutti veteen voimakkaita pyörteitä.

Uurankoski oli myös kalaisa ja suosittu pyyntipaikka. Siitä pyydettiin myös jokihelmisimpukoita eli raakkuja 1950-luvulle saakka. Tunnetuin pyytäjä oli valokuvaaja Konrad Hollo.

Koski hävisi joen ruoppauksen yhteydessä (1962 – 1963). Joen syvyydeksi Autionoemen kärjessä tuli 11 metriä. Ruoppausmassoja nostettiin valtavat määrät niin että koskialueen länsirannalle muodostui leveä sorakaistale, jota pystyi ajamaan autolla. Viitalan kohdalle kasattiin monta metriä korkea ”vuori”, joka metsittyneenäkin erottuu yhä maisemassa.

Leppikoski

Leppikoski oli noin 1,5 kilometriä pitkä loivan u:n muotoinen koski. Perimätiedon mukaan koski on syntynyt joen muutettua uomaansa ylettömän runsaan virtauksen vuoksi. Uoma olisi mennyt aiemmin Hietaniemen kohdalta itä-kaakon suuntaan Putkonmäen alapuolitse ja kaartunut sitten länteen. Kumpulammesta lähetevä Myllypuro on vanhassa uomassa. Tätä vanhaa uomaa sanotaan yhä Jokipolveksi, koska joki on tehnyt ikään kuin polven muotoisen mutkan.

Keskellä Leppikoskea oli noin 100 metrin suvanto ja sen alapäässä saari. Koskessa oli useita muitakin saaria. Koski oli hyvin vaikea laskettava etenkin isoille tervaveneille. Apuna oli valtion palkkaama laskumies. Rannoilla oli kivistä ja pitkistä puomeista rakennetut möljät kulkemista ja veneen vetämistä varten.

Kosken voimakkaasti virtaavassa kohdassa, Kiveskorvassa oli vaarallinen kivi, joka oli saanut nimensä puolankalaisen tervaveneenlaskijan Kanniaisen mukaan. Mies ei ollut malttanut odottaa vuoroaan ja laskumiestä vaan oli laskenut kosken itse. Hän törmäsi kiveen, vene kaatui ja tervalasti hajosi. Kukaan ei kuitenkaan hukkunut.

Kosken alla joen länsirannalla oli Koivikko-niminen talo, jonka paikka jäi voimalaitoksen takia veden alle. Koivikon isäntä Jaakko Juntunen oli kansanparantaja, puuseppä ja kukkien ystävä. Hän oli muun muassa parantanut pääruusun tytöltä, jonka lääkärit olivat lähettäneet sairaalasta kotiin kuolemaan. Talo ja pihapiiri olivat erikoisen kauniit lasiverantoineen ja istutuksineen. Talossa asui Juntusen jälkeen useita perheitä kunnes se piharakennuksineen paloi kesällä 1952.

Leppikoski ruopattiin ja siihen rakennettiin voimalaitos vuonna 1961. Joen itärannalla oli Nokkala-niminen talo, joka oli Alatalon torppa. Myöhemmin maat myytiin Kajaanin puutavaraosakeyhtiölle. Päärakennus siirrettiin Kajaaniin partiolaisille ja tilalle rakennettiin Kajaani-yhtiön vierasmaja. Vierasmajassa on vieraillut arvohenkilöitä, muiden muassa Urho Kekkonen ja venäläisiä ministereitä.